Simple eating
Syödä pitää joka päivä. Tämä saa väillä etenkin lapsiperheelliset tuskastelemaan, mitä ihmettä sitä voisi taas ruuaksi laittaa. Jotain sellaista, mikä kelpaisi kaikille, olisi terveellistä ja monipuolista eikä valmistuskaan mielellään veisi pitkiä aikoja hellan ääressä. Kuulostaako tutulta?
Ainakin meidän perheessä tämä on ollut hyvinkin usein toistuva asia, joka on saanut repimään hiuksia päästä. On kokeiltu kiertävät ruokalistat. On ostettu keittokirja, jossa on ruokareseptit jokaiselle vuoden päivälle. On kokeiltu uusia reseptejä ties mistä kanta-asiakaslehdestä. Tehty niitä perinteisiä klassikoita. Tehty foodpreppingiä. Lopputulos? Koskaan ruoka ei ole kaikkien makuun. Kaapit täynnä outoja, kalliitakin ruoka- aineita, joita on käytetty kerran, ehkä kaksi ja sinne ne sitten ovat kaapin perälle unohtuneet. Herkkävatsaisimmat ovat saattaneet saada vatsanpuruja uusista ruuista...lista voisi jatkua vaikka kuinka pitkään!
Aloin tutkistella 2018 minimalismia tarkoituksena yksinkertaistaa elämääni. Samoihin aikoihin aloin itsekseni miettiä, miksi tämä arjen ruokahärdelli tuntuu niin hankalalta. Se ajatus jäi jotenkin sinne mielen perälle odottamaan parempia aikoja. Tuntui, että lähes mitä vaan pystyi yksinkertaistamaan, mutta ei ruokaan liittyviä asioita. Vähämpä tiesin! Asia nousi taas ajatuksiin opiskellessani näitä ravintoon liittyviä teemoja. Kouluttaja korosti monipuolisuutta ja saimmekin joka koulutuskerta vinkiksi useita nettisivustoja, joilta voisi ammentaa reseptiikkaa ja saada ideoita monipuolisiin, vaihteleviin aterioihin. Täytyy myöntää, että kiinnostus oli nolla. Samaan aikaan analysoin perheemme ruokailutottumuksia ja totesin, että olimme pitkään jo syöneet hyvin simppelisti, lähinnä tehneet samoja ruokia pienin variaatioin. Tämä sai rehellisesti sanottuna pientä stressiä aikaiseksi, ihmisenhän pitää tehdä jatkuvasti erilaisia ruokia selviytyäkseen! Ou nou!
Törmäsin netissä jossakin kohtaa simple eating menetelmään. Se kolahti heti ja samalla tajusin, että mehän olimme sitä noudattaneet jo pitkään täysin intuitiivisesti. Yksinkertaisuudessaan tämä tarkoittaa siis sitä, että kotiin ostetaan vain niitä ruoka- aineita, joista kaikki pitävät ja niistä tehdään ruuat, jotka maistuvat kaikille. Näiden ruoka- aineiden lista on varmasti jokaisella erilainen, mutta tämä menetelmä todellakin on vähentänyt ruokaan liittyviä kriiseilyjä valtavasti. Hävikkiä ei tule ja turhat narinat jäävät pois, kun ruoka maistuu kaikille. Aikaa vapautuu myös muille asioille eikä ruuanlaittoon käytetty enrgia tai ajatustyö ole enää niin kuormittavaa.
Miten alkuun? Tee lista ruuista, joita teillä oikeasti tykätään syödä. Tee sama listaus myös yksittäisille ruoka- aineille. Jatkossa kaupasta on helppo ostaa listan mukaan niitä asioita, joita teillä oikeasti ruuanlaitossa käytetään ja pienillä twisteillä, esim satokausiajattelua hyödyntämällä saa toivottua vaihtelua ilman, että koko ruoka pitäisi ikäänkuin keksiä uudelleen. Ei haittaa, jos lista on lyhyt, se varmasti tulee muotoutumaan ajan saatossa erilaiseksi. Toki kannattaa käyttää myös sitä kuuluisaa maalaisjärkeä; valmisruuat kannattaa suosiolla jättää vain niihin paniikkitilanteisiin, kun ei yksinkertaisesti ole muuta vaihtoehtoa.
Meidät on ohjelmoitu ajattelemaan ruuan monipuolisuutta, mutta se ei suinkaan tarkoita sitä, että joka päivä pitäisi tehdä jotain uutta ja ihmeellistä. Monipuolisuus ei tarkoita samaa, kuin vaihtelevuus! Eri ruokakauppojen kantislehdet esittelevät mitä ihmeellisimpiä ja maukkaampia reseptejä sivuillaan sekä uutiskirjeissään, mutta niiden pääasiallinen tarkoitus on vain ja ainoastaan myydä. Tämä kannattaa pitää mielessä. Monipuolinen ravinto sisältää ravintoaineita monipuolisesti, eikä meidän keho juurikaan välitä, jos saat esimerkiksi päivittäisen C- vitamiiniannoksesi appelsiinista vaikkapa kolme kuukautta putkeen vai vaihdatko sen lähdettä päivittäin. Vain sillä on merkitystä, että sen saa ja mahdollisimman laadukkaasta lähteestä.