Suplementaatioharha
Empä ikinä olisi uskonut kirjoittavani tälläistä blogipostausta! Minä, joka olen suhtautunut varsin intohimoisesti ravintolisiin koko aikuisikäni, totean sen olevan harhautusta...Oma maailmankuva on jälleen kerran heittänyt häränpyllyä ja varoitankin heti sinua lukijani, jos et ole valmis haastamaan omia ajatuksiasi, älä lue pidemmälle. Saatan kirjoitella aiheesta useammankin postauksen, sillä tästä riittää juttua!
Rakastan lukemista ja tiedon etsimistä. Se on itselleni sellainen sisäänrakennettu ominaisuus ja useimmiten kaipaan asioista syvällisempää tietoa ja ymmärrystä, kuin mitä meille yleisesti tarjoillaan. Kyseenalaistan usein omat näkökulmani ja haastan itseni uudella tiedolla; joskus tälläinen johtaa omien näkemysten vahvistumiseen tai sitten siinä käy niin, että oma tulokulma vaihtuukin aivan erilaiseksi. Yhtä kaikki, prosessi haastaa ja tässä nimenomaisessa tapauksessa, hyvinkin perusteellisesti.
Tavoitteeni on elämässä elää hyvää, täysipainoista elämää mahdollisimman hyvinvoivana. Jo hyvin varhain olen kasvanut siihen, että jotta tälläinen voi toteutua, pitää muistaa ottaa tuiki tärkeitä vitamiineja. Niitä kuplivia poretabletteja aamuisin apteekin monivitamiinin kera ja tottakai D- vitamiinia sekä kalsiumia. On hyvä nauttia erilaisilla vitamiineilla rikastettuja elintarvikkeita, sillä maaperämme on niin kovin köyhtynyttä. Rautalisääkin pitää muistaa ottaa, sillä hemoglobiiniarvo kertoo, että olen aivan aneeminen! Huh! Rankkaa tämä hengissä pysyminen ;D
Aikuistuttuani aloin opiskella luonnolliseen hyvinvointiin ja kauneuteen liittyviä asioita. Tutustuin erilaisten kemikaalien vaikutuksiin ja siinä sivussa ymmärsin, että vain luonnollista alkuperää olevat ravintolisät auttavat. Synteettisesti valmistetut taas aiheuttavat kovaa hapetusstressiä elimistössämme ja kuormittavat meille vieraina substansseina herkkää maksaa. Luonnollisten ravintolisien puolesta puhuminen onkin ollut itselleni sydämen asia, mutta vähämpä tiesin...Synteettinen vs luonnollinen ravintolisä tulee aikanaan saamaan ansaitusti oman postauksensa. Tässä kohtaa olin kuitenkin jo siirtynyt itse vahvasti lisaravinnebisnekseen mukaan ja voi pojat, päivittäisten äärimmäisen tärkeiden ravintolisien määrä oli aika huima koko perheellä ja aktiivisesti niitä suosittelin myös asiakkailleni. Asiaa ei yhtään helpottanut elämäni fitness- kuplassa, joka käytännössä tuntui perustuvan treenin, ravintolisien ja herajauheen pyhään kolmiyhteyteen.
Kuitenkin, jossakin kohtaa aloin itse pohtia koko hyvinvointiasiaa aivan uudesta näkövinkkelistä. Tutustuin mm sirkadiaaniseen rytmiin, valon merkitykseen meidän soluille sekä ravintoon ja aloin kyseenalaistaa arvostamieni biohakkereiden syöttämät ohjelmoinnit: pitääkö meidän tosiaan träkätä aivan kaikkea teknologian ja labrakokeiden avulla sekä suplementoida, jotta voimme elää terveenä? Aloin nähdä tässä ristiriidan. Ison ristiriidan. Miten ihmeessä äärimmäisen terveellisesti elävät ihmiset sairastuvat vakavasti? Tai miten me suomalaiset ollaan voitu ollenkaan selvitä täällä pimeässä pohjolassa ilman vaikkapa sitä D- vitamiinilisää?Miksi esimerkiksi äidinmaidon koostumus sitten on sellainen, kuin se on? Onko Luoja luonut sen ja monet muut asiat luonnossa siksi vääränlaiseksi, jotta voimme sitten suplementoida? Ovatko sairaudet tosiasiassa purkista napsittavien ravintolisien puutosta? Mitä enemmän tutkin asioita, sitä köyhemmäksi meidän kodin ravintolisäkaappi kävi. Aloin kyseenalaistaa koko homman ja boom, tipahdin kaninkoloon josta ei taida hetkeen olla paluuta.
Vaikka olen tätä ravintolisien tarpeellisuutta ja terveellisyyttä tässä jo tovin aika intensiivisesti tutkiskellut, tuntuu kaikenlaista varsin erikoista ja hämmästyttävääkin tietoa pulpahtelevan pintaan. Lähdekriittisyys on hyvä olla takataskussa eikä maalaisjärkeäkään sovi matkasta unohtaa. Toivon, että jokainen itse myös tutkii asiaa niin halutessaan ja muodostaa oman mielipiteensä .Älä jää mun tai kenenkään muun näkemyksien varaan. Suplementaatiosta on kuitenkin suhteellisen haastava löytää tietoa, jos haluaa tarkastella tätä nimenomaan siltä kantilta, että ne itseasiassa ovatkin vain yksi tapa bigPharmalle tehdä rahaa. Ravintolisien laadun ja tehokkuuden tasosta puhutaan kyllä yleisesti ja moni vältteleekin tiettyjä brändejä, vaikkapa koska tuotteet ovat huonolaatuista ns bulkkitavaraa ja sisältävät runsaasti täyteaineita ( spoileri: taitavat nämä laadukkaiksikin mielletyt puulaakit ostaa omat raaka-aineensa bulkkitavarana isoilta valmistajilta, vailla todellista mahdollisuutta vaikuttaa niiden laatuun). Itse löysin tieni syvemmälle tässä asiassa tutkimalla r*kotteiden synkkää historiaa. Jos pidät kauhukertomuksista tai sarjamurhaajien true crime stooreista, niin voin kertoa, että tälläiseen horroriin et ole vielä ikinä törmännyt.
Piikit, allopatia ja ravintolisät kietoutuvat vahvasti toistensä ympärille. Lääketieteellä on aivan kammottava menneisyys, joka on alkanut jo kauan ennen Rockefellerien astumista mukaan kuvioihin. Siihen liittyy vahvasti musta magia, alkemia sekä erilaiset rituaalit. Toki tästä voidaan ajatella näiden olleen ikäänkuin aikansa kuva, mutta edelleen tämän hyvin kyseenalaisen taustan vaikutuksen voi nähdä nykypäivässä liittyen lääketieteelliseen tutkimukseen sekä hoitokeinoihin. Lisäravinnebisnes liittyy tähän niin, että useimmat ravintolisäfirmat ovat itseasiassa lääketehtaiden omistuksessa tai lääkeyritykset valmistavat raaka- aineita lisäravinnefirmoille lääketehtaissaan. Tätähän moni käyttää aivan avoimesti markkinoinnissaan tyyliin " Tuotteemme valmistetaan kotimaisessa lääketehtaassa GMP- standardeilla". He rahoittavat myös ravintolisien tutkimusta, ohjaavat niistä tiedottamista mediassa, kouluttavat asiantuntijoita ja tottakai sitä kautta vaikuttavat meihin loppukäyttäjiin. Takana on siis vain ja ainoastaan isojen ja vähän pienempienkin toimijoiden taloudellinen intressi. Vai uskooko joku vielä, että lääkeyhtiöt haluavat meidän todella pysyvän terveenä tai parantuvan sairauksista? Sehän olisi heidän liiketoiminnalleen varsin haitallista! Useimmat suurimmat globaalit lääkeyhtiöt tekevät vuosittain kymmeniä miljardeja USD liikevaihtoa. Globaalin ravintolisämarkkinan arvioidaan olleen vuonna 2024 dollareissa noin 187 miljardia. Ennusteiden mukaan markkina kasvaa ja estimoitu liikevaihto voisi olla hieman lähteestä riippuen jo vuonna 2030 jopa huimat 400- 500 miljardia USD. Suomessa lääketeollisuuden liikevaihto on ilmeisesti noin 3 miljardia euroa( vaikea löytää tarkkaa erittelyä) ja ravintolisät sekä luontaistuotteet muodostavat meillä satojen miljoonien eurojen alati kasvavan bisneksen. Varsin isoja summia liikutellaan!
Vai uskooko joku vielä, että lääkeyhtiöt haluavat meidän todella pysyvän terveenä tai parantuvan sairauksista?
Se, että jokin taho myy meille sekä lääkkeitä,piikkejä että ravintolisiä, ei lähtökohtaisesti ole mitenkään huono asia. Bisnes on bisnestä, mutta kun se perustuu valheelle, on aika nostaa asia keskusteluun. Panostamalla näihin kaikkiin kolmeen osa- alueeseen, targetoidaan ihan jokainen potentiaalinen kuluttaja vauvasta vaariin. . Ravintolisiä niille, jotka haluavat hoitaa itseään ja läheisiään mahdollisimman luonnollisesti ja elää lääkkeettä niin pitkään, kuin suinkin kykenevät sekä ovat kiinnostuneita ottamaan hyvinvoinnistaan itse vastuun. Piikkejä taas markkinoidaan ennaltaehkäisemään aivan hirveitä, taatusti kuolemaksi koituvia tauteja( kuten vaikkapa poliota vastaan...ai niin, sekään ei mennyt ihan niinkuin meille on kerrottu;), sekä myös vähemmän vaarallisempien tautien ehkäisemiseksi, jotta kansantalous ei nyt ihan vallan romahda, kun jäädään kotiin hoitamaan vaikkapa vesirokkoon sairastunutta lasta ( kyllä, tämäntyyppistä retoriikkaa näkee mediassa paljon). Siinä kohtaa kun paska osuu tuulettimeen ja sairastuminen tapahtuu, vain otettu lääke auttaa. Kuulostaako tutulta?Medikalisaatio on aikamme ilmiö ja varsin vaarallinen sellainen.
Jotta voidaan ymmärtää ravintolisien suoranainen haitallisuus, pitää hahmottaa se todellinen harha. Vitamiineja ei ole koskaan voitu eristää sellaisenaan. Kyllä, luit ihan oikein. Tämä oli itsellenikin varsin hämmentävä asia tajuta, sillä olin naivisti ajatellut, että ei meille voida tästäkin valehdella. Vitamiinien tarpeellisuudesta on puhuttu jo kauan ennen, kuin kukaan oli labrassa nähnyt mitään niihin liittyvää. Lopulta onnistuttiin eristämään osa oletetun vitamiinin molekyylirakenteesta ja tätä tulkitaan virheellisesti "vitamiiniksi". Toisin sanoen, jos oletamme että C- vitamiini on todella olemassa vaikkapa appelsiinissa, on kyseessä hyvin monimutkainen molekyylien esiintymä. Jos otamme vain pienen osan siitä, niinkuin tutkimuksissa nyt tehdään, eristämme sen ja voitonriemuisina kiljumme löytäneemme C- vitamiinin, on tapahtunut todellakin virhe. Tuo oletettu C- vitamiini on otettu pois sen luonnollisesta ympäristöstään ja koska sen on tarkoitettu toimivan synergisesti koko appelsiinin muiden molekyylien kanssa yhtäaikaisesti, ei siitä erilleen otettuna, sen toiminta ei voi olla optimaalista. Tämä selittää esimerkiksi ne tutkimukset, joissa on tutkittu jonkun tietyn vitamiinin terveydellisiä vaikutuksia ja lopputulemana onkin ollut, että kyseinen terveelliseksi oletettu vitamiini onkin osottautunut haitalliseksi. Miksi? Koska se on erotettu luonnollisesta ympäristöstään! Eihän paraskaan jalkapalloilija voi pelata peliään, jos hänet laitetaan posliininmaalauskerhoon tönöttämään.
On myös tunnettu tosiasia, että kun suplementoimme vain joitain tiettyjä vitamiineja tai mineraaleja, syntyy mahdollisesti epätasapainoa kokonaisuudessa. Etenkin funktionaalisen puolen lääkärit sekä biohakkerit kehottavatkin mittaamaan vaikkapa verikokeiden avulla, mikä on kyseisen vitamiinin taso veressä mittaushetkellä, jotta suplementaatio voidaan suunnitella mahdollisimman optimaalisesti eikä epätasapainoa pääsisi syntymään. Tämä kuulostaa oikein hyvältä tavalta lähestyä asiaa, mutta huomaamatta jää se seikka, että emme oikeasti voi tietää mikä on kullekin yksilölle se oikea taso. Viitearvot määräytyvät sen mukaan, millaiselle asteikolle ne mitatuilla yleisesti jakaantuvat ja optimaalisen pitoisuuden kullekin mitattavalle asialle määrittää käytännössä lääketeollisuus. On varsin tavanomaista, että käytössä olevia annossuosituksia vitamiineille tai niiden tavoitepitoisuutta veressä nostetaan vuosi vuodelta. Näin mahdollisimman moni testattu näyttäytyy tieteen silmissä siltä, että hän kärsii vajauksesta ja siihen on ratkaisuna tottakai suplementaatio. On totta, että tietyissä tilanteissa terapeuttisella suplementaatiolla ollaan saatu todella hyviä tuloksia, mutta tässäkin löytyy toinen koulukunta; lisäravinteet ovat saaneet elimistössämme aikaan myrkytystilan, jota pyrimme automaattisesti kompensoimaan ja näin ollen kehon omat puolustusmekanismit sekä detox aktivoituvat. Tällöin se siivoaa myös itse sairauden aiheuttaneet toksiinit pois tieltään ja tapahtuu paraneminen. Todella mielenkiintoinen näkövinkkeli!
Tämän postauksen lopuksi haluan nostaa esiin jotain, mikä oli itselleni varsin kova luu pureksia. Itseasiassa, vitamiinit joita käytämme kohentamaan hyvinvointiamme ja pysyäksemme terveinä sekä toimintakykyisinä, ovatkin myrkkyä. Moni ymmärtää tämän asian, kun puhutaan lääkkeistä, mutta se että suplementoimalla myrkytämme itseämme pikkuhiljaa, kuulostaa aivan absurdilta! Näin se kuitenkin on. Viime aikoina on puhututtanut kaikille tuttu D- vitamiini ja sen yleinen käyttö kolekalsiferolimuodossa rotanmyrkkynä. Kolekalsiferoli metaboloituu maksassa ja munuaisissa sen aktiiviseksi muodoksi, kalsitrioliksi. Se edistää kalsiumin imeytymistä suolistosta ja vapautumista luustosta sekä vähentää kalsiumin erittymistä munuaisten kautta. Tämä johtaa erittäin korkeisiin kalsiumpitoisuuksiin veressä eli kuolettavaan hyperkalsemiaan. Meillä taas ohjelmointi on saanut lähes jokaisen uskomaan, että D- vitamiini vahvistaa luita ja sitä onkin lisätty vähän joka paikkaan. Ihmisille ravintolisissä annosteltava määrä on sen verran pieni, ettei tietenkään heti pääse kupsahtamaan ( eihän kukaan sellaista ottaisi), mutta määrä riittää vuosien varrella kumuloituessaan aiheuttamaan erilaisia terveyshaasteita, jotka ovat käytännössä myrkytysoireita. D- vitamiinin kohdalla kyse on mm osteoporoosista, johon sitten on hyvä määrätä kalkkilisää ( joissa osassa on myös D mukana, joten pieleen mennään tässäkin) . Toisin sanoen; terveydenhuoltomme kehottaa meitä ottamaan D- vitamiinilisää, jotta luumme pysyvät vahvoina läpi elämän. Kuitenkin siitä huolimatta yli 65- vuotiaiden suomalaisten luuntiheys on alentunut peräti 44% väestöstä ja jopa 7 % sairastaa osteoporoosia. Jos rajataan osteoporoosia sairastavien ikä yli 50- vuotiaisiin, luku on suurempi! Kannattaa myös huomioida, että Suomessa on aloitettu D- vitamiinin lisääminen maitoon ja margariiniin jo 40- luvulla. Vaikka tästä luovuttiin 70- luvulla, on jälleen vuonna 2003 aloitettu systemaattinen maitotuotteiden vitaminointi D3- vitamiinilla ja sen määrää on vain kasvatettu. Suomessa maitotuotteiden käyttö on verrattain yleistä, joten suurin osa väestöstä altistuu tälle lisälle, vaikkei ottaisi sitä erikseen purkista. Voidaankin siis todeta, että ravintolisäbisneksellä on intressinsä myös elintaviketeollisuuden suuntaan. D- vitamiinia ei ole myöskään meidän valoympäristömme huomioon ottaen ollenkaan tarpeen tankata ympäri vuoden, mutta se on taas sen verran eri näkökulma tähän ravintolisien tarpeettomuutta tukevaan keskusteluun, että se ansaitsee oman postauksensa. Erilaisten vitamiinien toksisuudesta tulen myös kertomaan lisää, tämä nyt on vain tälläinen pintaraapaisu esillä olleesta D3- vitamiinista. Lisätwisti: omassa lähipiirissä on henkilö, jonka sairauskertomus on kuin suoraan tästä kopioitu. Näitä erilaisten vitamiinien haittoja voin purkaa joskus tänne, sillä D3 on vain jäävuoren huippu.
Yhteenvetona: vitamiineja on haastava tutkia labraympäristössä, sillä silloin tutkitaan vain osaa koko monimutkaisesta rakenteesta. Lääketeollisuus kietoutuu vahvasti ravintolisäbisnekseen aiheuttaen eturistiriitoja suositusten suhteen molemmilla kentillä. Lisäksi terveyttä ja hyvinvointia edistävinä ravintolisinä markkinoidut tuotteet ovat meille pääsääntöisesti toksisia.
Kerään teille lähteitä kootusti myöhemmin erilliseen postaukseensa, nyt koin tärkeämmäksi herätellä keskustelua jakamalla oman näkemykseni. Jos tämä herätti ajatuksia, tutki ensin ja toimi vasta sitten.